Tuulisella pellolla mies.

Kerran hän lausui minulle

rakkausrunon kuin olisi juonut raakaa vodkaa.

 

Silloin puna täytti maailmani

ja yksinäisyys pääsi sisään.

Se oli kukkojen tanssia pimeyden yllä.

Nainen,

rinnat ja lantio kiveä

odottaa

miestä, joka saisi veren kulkemaan

ihon tuntemaan sormenpäät

 

Yöllä hän seisoi parvekkeella

tupakinpää loisti satelliittina taivaalla

Ei saapunut Romeo

Ei ollut Juliaa

                                                      Aamulla yksinäiset ihmiset bussipysäkillä

vaihtavat toistensa katseita.

Kun on nälkä toisen ihmisen läheisyyttä

istuisi bussissakin koko päivän

NIIN KAUKANA SINÄ

 

Surumielinen olemukseni kohoaa

pöydän takaa

kuin yksinäinen puu aukealla pellolla